Tulevaisuuden ilmailun uudet polttoaineet ja sähköinen lentäminen täydentävät toisiaan.

Suomen Lentokenttäverkoston tavoitteena on luoda monimuotoinen lentokenttä ja lentoreittiverkosto Suomeen. UPM:n ilmoitus biopohjaisen lentopolttoaineen valmistuksesta Lappeenrannan tehtaalla, tukee tulevaisuuden kuvaa tiheästä koko maan kattavasta lentoliikenneverkostosta. Vaikka sähköinen lentäminen on tulevaisuuden tapa liikkua, eivät perinteiset lentokoneet katoa maapallon ilmatilasta pitkillä lentoreiteillä ehkäpä koskaan. Lentoliikenteen imago ympäristölle haitallisena matkustusmuotona muuttuu tulevaisuudessa usealla tavalla. Sähköinen lentäminen tuo lyhyemmille reiteille hiljaisemman ja tehokkaamman tavan liikkua, mutta samalla globaaleja reittejä palvelevat lentoyhtiöt vähentävät hiilijalanjälkeään mm. polttoainevalinnoilla, lentokoneiden parannetulla aerodynamiikalla sekä ilmatilan käyttöön liittyvillä ratkaisuilla.

Ilmailun päästöjen vähentämiseksi yksi lupaavimmista ratkaisuista on SAF (Sustainable Aviation Fuel), uusiutuviin ja kierrätettyihin raaka-aineisiin perustuva lentopolttoaine. Se voidaan valmistaa esimerkiksi käytetystä ruokaöljystä, maatalousjätteistä tai synteettisesti hiilidioksidista ja vihreästä vedystä.

SAF:n etuna on, että sitä voidaan käyttää nykyisissä lentokoneissa ilman teknisiä muutoksia. Elinkaarensa aikana se voi vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 80 % verrattuna fossiiliseen kerosiiniin. Lisäksi sen paikallinen tuotanto parantaa energiaturvallisuutta.

Haasteina ovat korkea hinta (2–5 kertaa kalliimpi kuin perinteinen polttoaine), rajallinen tuotantokapasiteetti ja kestävien raaka-aineiden saatavuus.

EU tavoittelee, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 6 % lentopolttoaineesta olisi SAF:ia. Tuotannon kasvu ja teknologian kehitys voivat tulevaisuudessa tehdä siitä keskeisen osan vähäpäästöistä lentoliikennettä.

Mitä SAF on?

SAF valmistetaan muun muassa:

  • käytetystä ruokaöljystä
  • metsätalouden ja maatalouden jätteistä
  • synteettisesti hiilidioksidista ja vihreästä vedystä

Polttoaineen kemiallinen koostumus on lähes identtinen perinteisen kerosiinin kanssa, joten sitä voidaan käyttää suoraan nykyisessä lentokalustossa ja polttoainejärjestelmissä.

Hyödyt

  • Jopa 80 % pienemmät CO₂-päästöt elinkaaren aikana verrattuna fossiiliseen kerosiiniin
  • Voidaan ottaa käyttöön ilman suuria investointeja koneisiin tai infrastruktuuriin
  • Mahdollisuus paikalliseen tuotantoon ja energiaturvallisuuden parantamiseen

Haasteet

  • Hinta: 2–5 kertaa kalliimpaa kuin perinteinen kerosiini
  • Tuotantokapasiteetti: vielä rajallinen
  • Raaka-aineiden saatavuus: tuotannon kestävyys täytyy varmistaa

YLE 13.8.2025, https://yle.fi/a/74-20173330

Helsinki Times: https://www.helsinkitimes.fi/business/27671-renewable-jet-fuel-projects-gain-momentum-in-finland.html