Keskuskauppakamarin ajankohtaisseminaari Helsingissä

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki avasi tilaisuuden perinteisellä esitelmällä Finavian verkostosta. Esitys eteni kaavan mukaisesti lentoliikenteen ongelmista koronan ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien ongelmien esittelyllä. Ylilennot on poissa ja Helsingin matkustajamäärä ei ole kehittynyt kuten muualla Euroopassa. Finavialla on velkaa ja verkoston pienempien kenttien ylläpito ei ole kannattavaa ja rasittaa Finavian taloutta.  

Finavia ei näe ilmailun uusia muotoja lähitulevaisuuden ratkaisuina ja ehkä voimakkain kannanotto tulevaisuuteen oli näkemys, että uusista lentolaitteista ei ehkä koskaan tule minkäänlaisia innovaatioita, paino sanalla koskaan. 

Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen haastoi omassa kommentissaan Finavian selväsanaisesti ja kyseenalaisti Finavian ja median jatkuvan uutisoinnin nimettyjen vähäliikenteisten lentoasemien lakkauttamisesta. Toivanen totesi, että investointeja maakuntiin ei tule, jos tasaisesti uutisoidaan Kemin, Kokkolan, Joensuun Kajaanin ja Jyväskylän lentoasemien olevan lakkautusuhan alla. 

Finavian jälkeen esitelmävuoroon tuli IATAn pohjoismaiden johtaja Carin Mattson. IATAn esitys kosketteli globaalia ilmailua ja sen kehitystä. Voimakkainta kasvua lentoliikenteessä tapahtuu Aasiassa. Yllättävintä oli, että jopa Pohjois-Amerikan suhteellinen osuus pienenee Euroopasta puhumattakaan. Maailmalla käytössä oleva lentokonekalusto on noin 14 vuotta vanhaa ja uusien lentokoneiden käyttöönotto olisi ensiarvoisen tärkeää jo ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. 

Suomen lentoliikenteen osalta IATA kommentoi, että 75% maahan saapuvista matkustajista ei jatka lentokoneella kotimaan liikenteessä. Suurin osa jää kohteeseensa tai jatkaa matkaa muilla keinoin. Lentoliikenteen kotimaan jatkomatkustus Suomessa on jäänyt tasolle, johon koronan jälkeen vajottiin. Muualla Euroopassa kotimaiden yhteydet ovat palanneet lähes koronaa edeltävälle tasolle. Kotimaan lentoliikennettä ei siis Suomessa olla kehitetty muiden eurooppalaisten valtioiden tavoin. 

IATA esittää, että lentoliikenteen ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa, mutta se edellyttää yhtiöiden ja valtioiden hyväksyvän ja ottavan käyttöön uudet energialähteet sekä laajemmat innovaatiot kapuallisessa toiminnassa. 

Johtaja Kristiina Hietasaari VisitFinlandilta esitteli matkailun kuvaa Suomessa. Matkailun luoma BKT on vuosittain suurempaa, kuin juuri julkaistut jäänmurtajakaupat. Matkailun kasvu ylittää yleisen BKT:n kasvun. Suomi jakautuu matkailun näkökulmasta Helsinkiin, Lappiin ja muuhun Suomeen, jossa kehitystä ei juuri ole tapahtunut. Lapissakin matkailu keskittyy talvikauteen ja kesämatkailun haasteet ovat vielä selättämättä.  

Individualismin ja matkailijan oman matkan räätälöinnin tarve kasvaa. Suomi näkyy maan huonosti nykyisessä sosiaalisessa mediassa ja suomalaisilta toimijoilta puuttuu edelleen helppo portaali ja ammattimainen markkinointi, josta matkailija voisi löytää haluamiaan teemoja ja sen jälkeen ostaa haluamansa palvelut. 

VisitFinlandin pääpainopisteenä on Helsingin lentoaseman kehittäminen ja erilaisten matkailuorganisaatioiden vastuiden selventäminen. Kotimaan matkailun kasvattaminen on myös yksi kärkihanke. Suunnitelmissa ei mainittu uuden lentämisen tarjoamia mahdollisuuksia parantaa Suomen eri alueiden keskinäistä saavutettavuutta. 

Nesteen asiantuntija Hanna Salmi esitteli seuraavaksi Nesteen suunnitelmia parantaa uusiutuvien polttoaineiden saatavuutta tulevan EU-regulaation puitteissa. Neste tuottaa uusiutuvaa SAF polttoainetta jo nyt ja SAF on suoraan käyttökelpoista nykyaikaisten koneiden moottoreissa. SAFin tuotanto on jo nyt suurempaa kuin sen kulutus ja Neste pystyy yksinään tuottamaan kaiken Euroopassa kulutetun SAF polttoaineen. Suurimpana hankaluutena on se, että SAF on kalliimpaa kuin kerosiini, eivätkä lentoyhtiöt ole valmiita maksamaan tätä lisäkustannusta. Lopullinen päätös on kuluttajalla, joka ei myöskään ole valmis maksamaan lentolipuistaan yhtään enempää. 

Jotta SAF tuotantoinvestoinnit lähtisivät laajemmin liikkeelle, tarvitaan markkinoille insentiivejä varmistamaan, että SAFille on myös markkinat tulevaisuudessa. Lentoliikenteen saavuttamien päästövähennysten arvo pitäisi ohjata takaisin lentoyhtiöille, joilla olisi tällöin mahdollista käyttää saatavat tulot uuden SAFin ostamiseen. 

Yhteiskuntajohtaja Anna Sotaniemen viesti Finnarilta palasi takaisin lähes yhtenevään viestiin Finavian puheenvuoron kanssa. EU velvoitteet SAFin käytöstä koskevat myös Finnaria ja yhtiö näkee kustannustensa nousevan velvoitteen laajentuessa vuosien varrella. Yleisesti kotimaanliikenne pienemmille kentille on hankalaa ja ilmailuala yleisesti näkee kotimaanyhteyksien rasittavan talouksiaan. Yleinen viesti ja tunnelma oli synkkä. 

Täydellisen erilaisen ja poitiivisen tuulahduksen puheisiin toi Norwegianin konsulttiyhtiö Rambollin pääekonomisti Sanni Breining Tanskasta. Kiteytettynä Norwegian näkee, että lentoliikenne luo sosiaalista koheesiota ja lentoyhteydet luovat taloudellista kasvua. (sic). Norwegian haluaa luoda toiminta-alueillaan sosiaalista arvoa ja mahdollistaa ihmisten liikkuvuus pohjoismaissa.  

Breining esitteli niitä taloudellisia vaikutuksia, joita lentoliikenne luo eri Pohjoismaissa. Samalla hän totesi, että lentoliikenteen haitat on tuotava julkisesti näkyville ja yhteistyössä laskettava, miten haitat ja hyödyt suhtautuvat toisiinsa. Yhtiön laskelmien mukaan Norwegianin liikenne pohjoismaissa tuottaa suoraan 19.200 työpaikkaa ja luo konservatiivisesti 1.65MEUR BKT:sta. 

Yksinkertaistettuna Norwegian näkee roolinsa osana yhteiskuntaa ja haluaa mahdollistaa ihmisten liikkuvuuden eri tarpeiden mukaan. Yhtiön esitys oli positiivinen kuvaus, kuinka kotimainen lentoyhtiö haluaa osallistua toimintaympäristönsä rakentamiseen. 

Eläköitynyt kenraalimajuri Keränen esitteli seuraavaksi maanpuolustuksen tarpeita ja lentokenttien kykyä palvella mahdollisia kansainvälisiä lentoja. Hänen näkemyksensä mukaan vain Helsinki on riittävän suuri palvelemaan noin 30 kuljetuskoneen kapasiteettiä mahdollisen pataljoonan siirrossa Suomeen. Puheessaan hän käytti referenssinä Rammsteinin lentotukikohtaa AFB Saksassa, joka huoltaa koko Yhdysvaltain ilmavoimien liikenteen Euroopan ja Lähi-Idän alueella. Hänen mukaansa edes Rovaniemi, Tampere tai Kuopio eivät ole riittävän laajoja ottamaan vastaan 30 konetta kentälleen.  

Vastineena voidaan todeta kansainvälisten organisaatioiden kuten YK, WHO, Punainen Risti hätäavustuslentojen pystyvän operoimaan 30 rahtikonetta jopa maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten tuhoamilla lentokentillä. Kone kääntyy nopeasti. 

Keränen kritisoi Finavian maksuja sekä lentoasemien toimintaa ilmavoimien nopeiden tarpeiden tullessa kysymykseen. Keränen esitteli, että ilmavoimat tarvitsee kriisitilanteessa useita lentopaikkoja, mutta näiden lentopaikkojen valmius ja infra pitää olla riittävällä tasolla. Finavian Mäki vastasi Keräselle, että Finavian lakisääteinen velvollisuus on kattaa kaiken liikenteen aiheuttamat kustannukset liikennöijältä.